Päätös ja uusi alku Omavaraniemi on nyt Kylmäniemi

Tällä kanavalla on ollut pitkään hiljaista. Tämä blogi on aina ollut minulle tärkeä osa tätä projektia, ja tämän haastavan ajan jälkeen haluan vihdoin antaa sille sen ansaitsemaa huomiota.

Monet teistä tietävät jo, että olen tämän vuoden alusta lähtien jatkanut tämän projektin pyörittämistä täällä Suomessa yksin. Haluan jakaa kanssanne, mitä sen jälkeen on tapahtunut ja miten projekti jatkuu.

Viime kuukaudet ja myös viime vuodet ovat olleet erittäin intensiivistä, opettavaista ja usein haastavaa aikaa.

Kun kokee tällaisen suuren muutoksen ja joutuu yhtäkkiä vastaamaan yksin tällaisesta projektista, täytyy joitakin asioita väistämättä mukauttaa käytettävissä olevien voimavarojen mukaan, jotta sekä keho että mieli eivät uuvu.

Perustin jo helmikuussa yrityksen, joka vastaa tästä projektista tästä lähtien.

Onneksi Suomessa on erilaisia organisaatioita, jotka tukevat maaseudulla toimivia uusia yrityksiä. Tukea voi saada esimerkiksi maksuttomana neuvontana tai taloudellisena tukena yrityksen perustamiseen ja investointeihin. Olen tästä tuesta erittäin kiitollinen.

Suurin haaste on kuitenkin edelleen työn ja levon välisen tasapainon löytäminen. Luultavasti jokainen yrittäjä tietää, kuinka vaikeaa tämän tasapainon löytäminen voi olla. Erityisesti silloin, kun arjessa on jo tiettyjä rakenteita, joita täytyy noudattaa, samalla kun tärkeät projektit hidastuvat.

Huhtikuun puoliväliin asti kaksi koiraani, Najuk ja Wilma, olivat vielä tilalla, ennen kuin nekin matkustivat Sveitsiin. Vaikka nautin todella paljon koirien seurasta, ne vaativat myös paljon aikaa.

Samaan aikaan Mökki Riihiniemi piti saada mahdollisimman nopeasti valmiiksi, jotta sen vuokraaminen voitaisiin aloittaa vielä kesällä. Lisäksi piti kaataa puita, hoitaa eläimiä, järjestää kirjanpito ja valmistella kesäkautta.

Kaiken tämän lisäksi minun piti löytää aikaa käsitellä tapahtunutta, syödä hyvin ja harrastaa liikuntaa. Minun täytyi opetella uudelleen sanomaan ei ja muistuttaa itseäni siitä, että saan nyt itse päättää, miten käytän käytettävissä olevan energiani.

Mökki Riihiniemi julkaistiin Airbnbä kesäkuun alussa, ja se on ollut lomailijoiden käytettävissä tästä kesästä lähtien. Sen valmiiksi saamiseksi jouduin tekemään muutamia kompromisseja, mutta niitä korjataan nyt vähitellen yksi kerrallaan.

Analyysi ja sopeutuminen

Toisin kuin aikaisempina vuosina, minulla ei ollut tänä vuonna Workawayn kautta tulleita auttajia. Vaikka täällä vierailevien ihmisten vastaanottaminen voi olla mukavaa, ei koskaan voi tietää etukäteen, kuinka paljon heistä on oikeasti apua. Usein täytyy myös asettaa rajoja ja pitää niistä kiinni, erityisesti koska Workaway-vieraat ovat aikaisemmin olleet erittäin tärkeä osa tilan yhteisöä.

Tämä voi olla hyvin raskasta. Vain harvat pystyivät ilmoittamaan lyhyellä varoitusajalla olevansa lähistöllä ja haluavansa tulla auttamaan. Ja silloinkin kyse oli yleensä vain lyhyistä vierailuista.

Onneksi sain tänä kesänä vieraakseni ystäviä, jotka auttoivat minua paljon ja pystyivät suurimmaksi osaksi työskentelemään itsenäisesti. Tällainen itsenäisyys tulee olemaan myös tärkeää tulevaisuudessa, kun otan jälleen Workaway-vieraita.

Kun vuoheni Zara sai huhtikuussa poikasia ja se jouduttiin pian sen jälkeen lopettamaan vakavan sairauden vuoksi, päätin raskain mielin lopettaa vuohien pidon toistaiseksi. Lauman kokoonpano ja siihen liittyvä laiduntaminen eivät olisi onnistuneet ilman suurempia muutoksia aitoihin ja muihin rakenteisiin. Yritin saada tilanteen toimimaan, mutta pukki Tamezon osoitti minulle selvästi omat rajani – ja myös nykyisten aitojen rajat.

Onneksi löysin kaikille vuohille hyvän kodin.

Vähensin myös ankkojen määrän 19ä 7:ään, koska ankanmunien myyminen on hyvin työlästä eikä se juuri kata ruokintakustannuksia. Tästä lähtien myyn vain haudontamunia ja mahdollisuuksien mukaan luonnollisesti kuoriutuneita nuoria ankkoja.

Lampaat ovat edelleen tärkeä osa tätä tilaa. Minä löysin hienon ihmisen, joka hoitaa lampaiden keritsemisen puolestani.

Myös mehiläiset ovat ja pysyvät tärkeänä osana tilaa, ja niiden määrää kasvatetaan vähitellen.

Valitettavasti kesä oli tänä vuonna erittäin huono, joten keräämäni vähäinen hunajasato oli liian kosteaa myytäväksi tai pitkäaikaiseen säilytykseen. Sain kuitenkin mehiläisyhdyskuntien määrän kaksinkertaistettua, ja minulla on nyt kuusi vahvaa yhdyskuntaa.

Toivon, että ensi vuonna voin tarjota teille hienoa suomalaista hunajaa.

Toinen muutos koskee "uuden" permakulttuuriprojektin puutarhaa.

Suojellakseni omaa aikaani tänä vuonna istutin perunapellon viereen vain kasvihuoneen.

Tulevaisuudessa puutarhaa laajennetaan ja muokataan vähitellen niin, että se sopii paremmin selälleni ja että sitä on helpompi hoitaa.

Odotan tätä projektia todella innolla, ja saatte olla uteliaita näkemään, mitä siellä tulevaisuudessa tapahtuu.

Suurin muutos tapahtuu kuitenkin aivan muualla.

Viime vuosina olen jo hankkinut kokemusta oman puun tuotannosta ja käsittelystä. Tänä vuonna en ainoastaan sahannut ja käsitellyt enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin, vaan olen myös rakentamassa tilaa, jossa voin talvella työskennellä tämän puun kanssa lämpimät jalat.

Siellä haluan valmistaa teille kauniita ja ainutlaatuisia puutuotteita.

Ja tämän lisäksi voitte odottaa tulevaisuudessa myös suurempia puuprojekteja.

Vaikea mutta tärkeä päätös päätti tämän muutoksen

Suurten turvallisuuspuutteiden vuoksi päätin luoda uuden Instagram-profiilin. Samalla loin myös samannimisen Facebook-profiilin.

Koska olin muutenkin jo pidemmän aikaa miettinyt nimen vaihtamista, päätin antaa uudelle profiilille ja samalla koko projektille uuden nimen.

Valtimon lähellä sijaitsee Omavaraopisto, omavaraisuuteen keskittyvä "korkeakoulu", jota ylläpitää voittoa tavoittelematon yhdistys.

Valitettavasti emme tienneet tästä silloin, kun valitsimme projektin alkuperäisen nimen.

Koska nimi Omavaraniemi on aiheuttanut toistuvasti sekaannuksia ja väärinkäsityksiä, päätin antaa projektille uuden nimen.

Kylmäniemi ei ole ainoastaan tämän paikan nimi, vaan myös viereisen tien nimi. Suomessa paikannimet ovat erittäin tärkeitä, ja kun haluan kertoa jollekulle, missä asun, kaikki tietävät, missä Kylmäniemi on.

Lisäksi omavaraisuus ei ole tämän projektin tärkein tavoite.

Minulle kyse on paljon enemmän kestävästä elämäntavasta sekä olemassa olevien ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Yhtä tärkeää minulle on edistää sellaisten kasvien ja eläinten hyvinvointia, jotka sopivat tämän paikan ilmasto-olosuhteisiin.

Kylmäniemi ei ole enää sama paikka kuin vuosi sitten. Se on aidompi, maanläheisempi ja rauhallisempi, ja se on paljon paremmin sopusoinnussa sen kanssa, mitä tämä paikka ja minä tarvitsemme. Olen iloinen siitä, että saan tulevina kuukausina ottaa teidät mukaani, kertoa edistymisestä ja antaa tämän uuden luvun vähitellen kasvaa osaksi tätä paikkaa.

Hienoa, että olet mukana.